Aakkossalaatti

Tässä leikissä tuttua hedelmäsalaattileikkiä pelataankin aakkosilla. Jokaiselle siis jaetaan oma aakkonen. Leikkijät asettuvat rinkiin johon on merkitty paikat esim maalarinteipillä. Yksi leikkijä ilman paikkaa tulee ringin keskelle. Tämä huutaa, jonkun aakkosen ja kaikkien kellä kyseinen aakkonen on tulee vaihtaa paikkaa. Keskellä oleva henkilö voi myös huutaa "aakkossalaatti," jolloin kaikkien tulee vaihtaa paikkaa. Tällä aikaa keskellä oleva henkilö yrittää löytää itsellensä paikan. Ilman paikkaa jäänyt jää keskelle huutamaan seuraavan aakkosen.

Tarvikkeet: paikat esim. maalarinteipillä merkityt tai vaikkapa tuolit toimivat hyvin.

Antakaa lasten leikkiä

Olemme tässä blogissa arvioineet kriittisesti ja vähemmän kriittisesti erilaisia esiopetuksen opetusmateriaaleja, opettajan oppaista lasten harjoituskirjoihin. Tarkastelumme kohteena oli äidinkielen opetuksen ja kielen kehityksen osa-alue. Pohdimme myös esimerkiksi materiaalien tavoitteiden ja toteutuksen yhteneväisyyttä Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden kanssa. Itse arvostelin Huiskeen esiopetusmateriaalia liian koulumaiseksi. Tässä syy miksi.

Kävin itse taannoin erittäin ajatuksia herättävän ja mielenkiintoisen keskustelun junamatkalla Tampereelta Jyväskylään. Tämä tapahtui maanantaiaamuna, jolloin yleensä nukun junan penkillä kippurassa koko matkan. Minulla oli kuitenkin koulutehtäviä tekemättä, joten otin koneeni ja Huiskeen esiopetusmateriaalin esiin. Silloin vierustoverini aloitti keskustelun.

Keskustelimme erään minulle entuudestaan tuntemattoman naishenkilön kanssa varhaiskasvatuksen tilasta, esiopetusmateriaalien toimivuudesta ja opetuksesta yleensä. Tästä keskustelusta saamieni uusien näkökulmien valossa halusin tutkia näitä eskarimateriaaleja ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita vielä tarkemmin. Havaitsin, että Esiopetuksen toteuttamisen periaatteet kielellisten taitojen osalta on määritelty esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa näin:

”Esiopetuksen tavoitteena on edistää lasten kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä vahvistaa heidän kiinnostustaan kieliin ja kulttuureihin. Lasten kielellisen tietoisuuden kehittymistä edistetään kielellä leikkien, loruillen sekä tutustuen monipuolisesti puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. Lasten kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa tuetaan leikkien ja toiminnallisten harjoitusten avulla. ”

Me huomasimme materiaaleja tutkiessamme, että varsinkin lasten harjoitus- ja tehtäväkirjoissa on suurimmaksi osaksi vain kynätehtäviä, jotka vastaavat lähinnä alaluokilla tehtäviä harjoitteita. Leikki on lapselle ominaisin tapa oppia, ja KYLLÄ, 6-vuotias on edelleen lapsi. Mietimme, kuinka tarkasti Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on määrätty lasten oppivan kirjaimet ennen alakoulua. Siellä mainitaan, että kirjaimiin tutustutaan lasten mielenkiinnon mukaan. Niiden perusteellinen harjoittelu ei siis ole pakollista. Kuitenkin harjoituskirjan jokainen kappale sisälsi esimerkiksi jonkun kirjaimen piirtämisen harjoittelua.

"Leikkiessään lapset oppivat ja hahmottavat maailmaa."

Kieltä tulisi opettaa LEIKIN kautta. Leikin merkitys lasten oppimiselle tuntuu unohtuvan tässä koko ajan kiireisessä, suorittamiseen keskittyvässä maailmassa. Alle kouluikäiselle lapselle olisi mielestäni tärkeintä, että hän oppisi puhumaan ja ymmärtämään puhetta. Kirjoittamaan ja lukemaan opitaan ja opetellaan koulussa. Kuinka puhumaan ja kuuntelemaan voisi edes paremmin oppia, kuin loruilemalla, leikkimällä ja pohtimalla yhdessä kuulemaansa? Leikin lomassa lapsi kuulee puhetta, ja pystyy yhdistämään sen toisinaan jopa konkreettisesti käsissä olevaan asiaan. Leikkiessään lapsi oppii kuuntelemaan toista, ja ymmärtämään toisen puhetta. Lapsi oppii huomioimaan toiset ja odottamaan omaa puheenvuoroa. Kielellinen ilmaisu ja vuorovaikutustaidot kehittyvät.

Kouluun mennessä sosiaaliset taidot ovat erittäin arvokkaassa ja merkityksellisessä asemassa. Ne jotka esikoulussa ovat keskittyneet vain kirjainten opetteluun, opettelevat sosiaalisia taitoja koulussa. Sosiaalisia taitoja eskarissa leikkien kautta oppineet taas voivat koulussa keskittyä kirjainten oppimiseen.

VARHAISKASVATTAJAT! Antakaa lapsille mahdollisuus olla lapsia, ja oppia heille itselleen luontaisimmalla tavalla. Etsikää valmiita leikkejä tai soveltakaa ja kehitelkää omia. (Myös meidän blogistamme löytyy kielen kehitystä tukevia leikkejä! J ) Mielenkiinto kieltä ja sen oppimista kohtaan syntyy kiinnostavassa toiminnassa. Paikallaan istuminen ja lyijykynällä kirjoittaminen ei suurimmalle osalle lapsista sitä varmastikaan ole. Tehkää toiminnallisia harjoituksia istumisen sijaan. Yhdistäkää aakkosia erilaisiin leikkeihin ja opettakaa lapsia puhumaan vaikka saduttamalla ja tekemällä sen jälkeen näytelmä. Tai menkää vaikka lasten leikkeihin mukaan, sanallistakaa ja rikastakaa niitä erilaisilla suomen kielen koukeroilla. Antakaa lasten leikkiä.

Koulutehtävät jäivät sillä matkalla tekemättä, mutta koen saaneeni tästä nimenomaisesta keskustelusta  aivan älyttömän paljon hyötyä tulevaa opiskelua ja työtäni ajatellen. Kiitos kuuluu keskusteluseuralleni. Uskaltakaa olla rohkeita! Keskustelkaa asioista ja välittäkää erilaisia mielipiteitä. Toivon, että tämä teksti herättää ajatuksia. Olkaa rohkeita ja kommentoikaa. Kiitos. :)

Kaikki lainaukset osoitteesta: http://www.oph.fi/download/163781_esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Oheismateriaalia

Erilaisia materiaaleja, pelejä sekä harjoituksia: 

http://www.teuva.fi/koulut/sepan_ahjo_old/puheope.html --> Erilaisia puheen käytön harjoituksia eskari-ikäisille

http://www.oppijailo.fi/lapset_ja_nuoret  --> Kaikenlaisia maksuttomia oppimispelejä

http://papunet.net/  --> Materiaaleja sekä pelejä, hyvä materiaalisivusto esimerkiksi lastentarhanopettajalle

http://nordicedu.com/molla/ --> Kirjain- ja numeropeli

http://yle.fi/pikkukakkonen/#!/sana-arkku --> Pikku Kakkosen sana-arkku peli


https://elisaviihde.fi/ohjelmaopas/ohjelma/2158122

Aakkoset tutuiksi teemaleikki

Leikin alussa päätetään teema, jonka mukaan sanoja keksitään. Teema voi olla esimerkiksi ihmisten nimet, eläimet, kauppalistan sisältö, maat jne. Ensimmäinen keksii esimerkiksi eläimen joka alkaa kirjaimella A, esimerkiksi Apina. Seuraava keksii eläimen joka alkaa kirjaimella B, kuten Biisoni. Seuraavalle annetaan kirjain C, kuten Chinchilla jne. Tarkoituksena on päästä aakkosten loppuun luettelemalla eri eläimiä. Vaikeiden kirjainten kohdalla aikuinen voi auttaa.

Sanajono

Leikkijöistä yksi keksii sanan, esimerkiksi kissa. Seuraavan tulee keksiä sana joka alkaa kissa sanan viimeisellä kirjaimella/äänteellä A, esimerkiksi auto. Seuraavan tulee keksiä sana, joka alkaa auto sanan viimeiselle kirjaimella jne.

Yhdyssanajono

Leikkijät istuvat ympyrässä. Ensimmäinen osallistuja sanoo yhdyssanan, esimerkiksi kesäloma. Seuraavan tulee keksiä yhdyssana joka alkaa sanalla loma, esimerkiksi loma-asunto. Seuraavan tulee keksiä yhdysssana joka alkaa sanalla asunto, esimerkiksi asuntoauto jne..

Esineistä yhdyssanoja

Piirin keskelle on kerätty erilaisia esineitä. Lasten tehtävänä on yhdistää kaksi esinettä yhdyssanaksi, jolloin sanan merkitys muuttuu. Esim tasku sekä lamppu sanasta muodostuu taskulamppu. Leikissä voi olla mukana myös esineitä, jotka muodostavat yhdyssanan useamman esineen kanssa esim. pöytä, lamppu ja tasku --> taskulamppu ja pöytälamppu. Lasten kanssa on tarkoitus ihmetellä ja tutkia sanoja ja niiden merkityksen muuttumista. Leikkiin voi käyttää myös erilaisia kuvia.

Tarvikkeet: kuvia tai esineitä oman valinnan mukaan, jotka muodostavat keskenään yhdyssanoja.

Aakkosvinkki

Yleisesti leikkien alussa lasketaan esimerkiksi kymmeneen, mutta esimerkiksi aakkosten luetteleminen A:sta J:hin ajaisi saman asian, ja harjoittaisi aakkosten tuntemista.

Sanan yhdistäminen esineeseen leikki

Tässä leikissä lattialle on asetettu erilaisia esineitä kuten lammas, pallo, kynä, takki ja pullo. Toisella puolella lattiaa on paperilappuja joihin on kirjoitettu esineiden nimet. Lasten tehtävänä on löytää oikeaa esinettä vastaava sana ja vietävä se esineen luokse. Leikkiä voi vaikeuttaa lisäämällä sanoja kasaan jotka eivät liity mihinkään esineeseen. Myös esineiden määrää voidaan lisätä/vähentää kun halutaan muokata pelin vaikeusastetta.

Tarvikeet: esineitä tai vaikkapa kuvia oman valinnan mukaan, sekä paperilappuja joihin on selkeästi kirjoitettu esineen/kuvan nimi. Kuvien tai esineiden tulee olla yhdistettävissä yhdyssanoiksi.

Robottipuhelu

Tässä leikissä on tarkoituksena leikkiä rikkinäistä puhelinta robottiäänellä, jolloin kaikki sanat lausutaan tavutetusti ja rauhallisesti. Ensimmäinen lapsi kuiskaa lauseen robottiäänellä seuraavalle, joka yrittää toistaa sen mahdollisimman hyvin seuraavalle. Leikki jatkuu niin kauan että viimeinen leikkijä lausuu kuulemansa lauseen ääneen ja katsotaan miten se vastaa alkuperäistä lausetta.

Lauseen muodostus

Tässä leikissä jaetaan kolmen hengen lapsiryhmälle kartonki, jossa on joku pitkä lause (esimerkiksi Kissa kurkotti kukkaruukkua korkealta). Huoneen seinille on liimattu sinitarralla pahveja, joissa lukee yksittäinen sana (esimerkiksi kissa, kattila, kurkisti, katolta). Lasten täytyy löytää omaan lauseeseen kuuluvat sanat. Sanoja on seinillä tarpeeksi monta, jotta lapset voivat ottaa sen mukaansa, ja liimata omaan kartonkiinsa. Leikin voi toteuttaa myös pienryhmätoiminnan sijaan yksilö tai parityöskentelynä.

Tarvikkeet: Kartonkeja, sinitarraa, sanalappuja.

Lausepantomiimi

Tässä leikissä lapset saavat lapun, jossa on muutama kuva, jotka muodostavat keskenään lauseen esim. kissa ja suihku, josta voi muodostaa lauseen kissa on suihkussa. Lapsen tehtävänä on esittää tämä lause pantomiimina kaverilleen ja tämä yrittää arvata mistä lauseesta on kyse. Tehtävää voi myös helpottaa käyttämällä pelkästään yhtä kuvaa monen sijaan. Kuvista voi tulla monenlaisia tulkintoja mikä vain lisää leikin hauskuutta. 

Tarvikkeet: kuvalaput. 

Aakkosmaa

Leikissä valitaan muutama kirjain jotka muodostavat oman maansa salin nurkkiin. Lapset jaetaan niin että jokaisessa aakkosmaassa on noin saman verran lapsia. Leikki toteutetaan salissa johon on ympäriinsä levitetty hernepusseja, joihin on esim. kontaktimuovilla kiinnitetty jokin sana. Lasten tulee kerätä mahdollisimman monta hernepussia, joissa on heidän aakkosmaataan vastaava alkukirjain (K aakkosmaa→ sana kilpikonna). Leikkijät saavat viedä maahansa vain yhden hernepussin kerrallaan. Kun hernepussit loppuvat ne jaetaan tilaan uudestaan ja samalla vaihdetaan leikkijöille uusi aakkosmaa. Aikuinen voi päättää etsivätkö kaikki lapset hernepusseja samanaikaisesti, vai etsiikö niitä vain yksi lapsi aakkosmaata kohden. Jos hernepusseja etsitään yksi kerrallaan, saa seuraava lähteä liikkeelle kun edellinen on palannut aakkosmaahan ja antanut tälle läpsyn.

Tarvikkeet: hernepusseja, kontaktimuovi ja paperia.

Yhdyssanan metsästys

Tässä leikissä lapset jaetaan kahteen metsästysjoukkueeseen. Joukkueet asettuvat eripuolille salia. Molempien joukkueiden tehtävänä on löytää saliin jaetuista kuvista kaksi kuvaa jotka muodostavat yhdyssanan. Molemmista joukkeista vain yksi lapsi etsii yhdyssanoja kerrallaan. Kun edellinen lapsi on palannut ja antanut toiselle läpsyn, saa seuraava lähteä etsimään kuvia. Kuvat liimataan löytämisen jälkeen vierekkäin oman puolen seinällä sinitarralla. Kuvia voi olla joko paljon tai vähän riippuen leikkijöiden iästä. Jotkin sanat voivat muodostaa myös yhdyssanan muunkin kuin vain yhden kirjaimen kanssa. Lopussa käydään läpi millaisia erilaisia yhdyssanoja on muodostunut.

Tarvikkeet: sinitarraa ja kuvia oman valinnan mukaan.

Lorutellen

Sanat, soinnut, riimit, tavut,

lorutellen tutkitaan.

Kirjaimia, koukeroita, 

miten näitä luetaan.

Taipuuko kieli kiemuralle,

sanat ihan sykkyrälle.

Miltä tämä kuulostaa:

Kukkuluuruu hip hurraa!

Lasten kielen kehityksen kannalta loruttelu on tärkeää. Lorujen avulla kuulostellaan ja maistellaan, miltä sanat kuulostavat ja miten ne sopivat yhteen. Loruttelu on olennaista juuri kielellisen tietoisuuden kehittymisen kannalta.

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) aiheesta sanotaan näin: "Lasten kielellisen tietoisuuden kehittymistä edistetään kielellä leikkien, loruillen sekä tutustuen monipuolisesti puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen."

Valmiita loruja on olemassa lukuisa määrä, mutta usein sopivia ei löydy juuri silloin kun niitä tarvitaan. Niinpä tähän on koottu muutama sivusto, joista löytyy helposti monenlaisia loruja eri aihepiireittäin!

http://lorupankki.blogspot.fi/ 
http://www.positiivarit.fi/lasten_lorut 
http://www.peda.net/veraja/lohja/tytyri/opet/reetta/omat/aine/ai/loru
http://www.dlc.fi/~riksu/muskari.htm
http://www.leikisti.fi/loruillen-ja-leikkien

Lisäksi jos lorujen kuunteleminen lasten kanssa innostaa, täältä löytyy valmiita ääniloruja!
http://papunet.net/_pelit/_tarinat/talvi/

Lisäksi on hyvä muistaa, että myös omat ja lasten kanssa luodut lorut ovat antoisia siinä missä valmiitkin! 

Laittakaa ihmeessä kommenttiboksiin lisää hyviä sivustoja tai omia lorujanne! :)

Aakkosapina

Tässä leikissä aakkosapina menee keskelle rinkiä. Muut pyörivät rinkiä ympäri kunnes he kuulevat aakkosapinan huutavan tämän valitseman aakkosen. Tällöin leikkijöiden pitää mahdollismman nopeasti muodostaa kehollisesti kyseinen kirjain. Kirjaimen hitaimmin muodostaneesta tulee uusi aakkosapina. Leikin taustalle voi myös lisätä musiikkia tai tehdä sellaisen säännön että aakkosapina huutaa kirjaimen vasta musiikin pysähdyttyä.

Herkkukirjain

Lattialle levitetään kirjaimia. Yksi leikkijä menee pois huoneesta tai kääntyy poispäin piiristä, jolloin muut valitsevat, mikä kirjain on herkkukirjain. Leikkijän palatessa huoneeseen, hän saa alkaa nostelemaan kirjaimia aakkospussiin. Lapset lausuvat jokaisen nostetun kirjaimen ääneen. Herkkukirjaimen nostaessaan kaikki huutavat herkkukirjain.

Tarvikkeet: pussukka, kori tai jokin vastaava mihin aakkosia kerätään, aakkoset--> esim. jääkaappimagneetit toimivat hyvin.

Perinteinen laiva on lastattu leikki

Monille tutussa laiva on lastattu leikissä valitaan yksi kirjain/äänne, jonka mukaan leikkijöiden on omalla vuorollaan keksittävä millä eri asioilla laiva on lastattu. Esim jos on valittu kirjain A voi laiva olla lastattu apinoilla, aalloilla, apiloilla tai vaikkapa ampiaisilla. Leikkikierros loppuu kun ei enää keksitä kyseisellä kirjaimella alkavia asioita, tai kun halutaan vaihtaa uuteen kirjaimeen. Leikkiä voi pelata ilman materiaalia, mutta hauskempaa on jos vieritetään esim. palloa toiselle kun uusi sana on keksitty. 

Aakkoshippa

Aakkoshipassa yksi lapsista siirtyy salin ulkopuolelle. Sillä aikaa muut lapset päättävät yhdessä kirjaimen. Tämän jälkeen ulkopuolelle mennyt lapsi palaa takaisin sisälle ja menee keskelle salia. Tällä aikaa muut käpertyvät maahan keräksi. Salin keskellä oleva lapsi alkaa luetella aakkosia, ja kun lasten valitsema aakkonen tulee nousevat kaikki ylös, huutavat kyseisen kirjaimen ja lähtevät juoksemaan aakkoshippaa karkuun. Kiinnijääneestä tulee joko kokonaan uusi aakkoshippa, tai hippojen määrä voi lisääntyä leikin edetessä.

Huiskeen poppoon matkassa

HUISKE ESIOPETUS

Huiske on hyvin valloittava, aivan uusi, vuonna 2014 ilmestynyt esiopetusmateriaali. Ensisilmäyksellä ei voi kuin huokaista, kuinka visuaalisesti kaunis kirja se onkaan. Huiske on monipuolinen materiaali esiopetukseen, jossa kielen kehittymistä ja oppimista on tuettu monin loistavin tavoin. Materiaalissa seikkailevat monet suloiset hahmot Apulista Nipottiin ja Kuulista Väistämöiseen. Kieltä kehittävä sanoilla leikittely on aloitettu heti hahmojen nimissä, sillä hahmojen ulkoasut vastaavat hauskasti nimistä syntyviä mielleyhtymiä. Kirjan oppimiskokonaisuudet on jaettu Minä ja me, Tutkin ympäristöäni, Kielelliset taidot, Ilmaisu ja Liikutaan –osioihin. Oppimiskokonaisuudet on ihanasti värikoodattu, joten esimerkiksi kieltä kehittävät harjoitteet löytää helposti ja nopeasti. Kielellisten taitojen kehittämisen osiossa, johon minä keskityin, jokaisen sadun lopuksi kieltä harjoitetaan monipuolisin tavoin, kuten riimittelemällä ja suujumppailemalla.

Opettajan opas:

Huiske on täynnä värejä ja tapahtumia. Materiaali on nykyaikainen ja seurailee Esiopetussuunnitelman perusteita esimerkiksi tunnetaitoja painottaen. Kirjan tehtävissä on otettu huomioon kielitaidon kehittämisen eri osa-alueet, ja myös eheyttäminen on huomioitu: esimerkiksi Liikutaan – ja Ilmaisu –osioissa on huomioitu motoristen taitojen tukevan kielellisten taitojen kehittymistä. Kirja jakautuu niin, että lasten kirjassa mennään saduittain, ja opettajan oppaasta löytyy jokaiseen lukuun omat vinkkinsä ja niksinsä, kuinka sitä voi käsitellä. Sadun jälkeen katsotaan, kokeillaan, keskustellaan ja tarkastellaan! Leikille on myös jätetty tilaa! Opettajan oppaasta löytyy suuri määrä sovellusideoita aiheen käsittelyyn erilaisen toiminnan ja leikin keinoin.

Kielen oppimiseen liittyy monia erilaisia taitoja, jotka on huomioitu Huiskeen opettajan oppaassa monipuolisesti. Sanoja tavutellaan ja arvuutellaan, kirjaimia piirretään ja äännetään, sekä aakkosten parissa jumppaillaan! Huiskeessa toteutuu myös aiemmin Pikkumetsän esiopetusta tarkasteltaessa mainittu kielitaidon kämmenmalli. Jokainen sen osa-alue; puhuminen, puheen ymmärtäminen, lukeminen, kirjoittaminen sekä rakenteet ja sanastot on otettu huomioon. Tämäkin tekee Huiskeesta hyvin käyttökelpoisen esiopetusmateriaalin. Nimenomaan opettajan opas on hyvin käyttökelpoinen.

Lasten kirja:

Lasten kirja taas on aivan liian koulumainen. Se vaikuttaa jopa ensimmäisen ja toisen luokan kirjalta, vaikka kyseessä tulisi olla kouluun valmistava esiopetus, ei koulu. Kouluun valmistavaa toimintaa voisivat olla esimerkiksi ryhmätyötaitojen ja toisen huomioimisen taitojen opettelu, jonka lomassa lapsi voisi oppia myös äidinkieltä ja matikkaa. Koen, että tarkoituksenmukaista ei ole kirjainten ja numeroiden piirtäminen harjoituskirjaan, sitä ehtii kyllä koulussa tehdä. Jokainen luku tehtäväkirjassa kuitenkin esittelee aina joko kirjaimen, numeron tai molemmat. Positiivisena huomiona se, että lasten kirjassa tehtävät ovat kuitenkin suhteellisen selkeitä ja satuun sidoksissa.

Muita huomioita:

Huiske esiopetusmateriaalipaketti sisältää myös esimerkiksi Lauluja –äänitteen ja nuotit, sekä laminoidut hahmokirjaimet, jotka ovat avuksi äidinkieltä harjoitellessa. Huiske saa myös paljon plussaa siitä, että suomea toisena kielenä puhuville lapsille löytyy oppaan lopusta selkokieliset sadut, joiden avulla heidän oppimistaan voi tukea.

Toisin kuin aiemmin blogissa käsitellyssä Pikkumetsän esiopetus –materiaalissa, Huiskeesta löytyy esipuhe. Huiskeessa on muutenkin huomioitu opettajan opastaminen kirjan käyttöön, sillä kaikki mahdollinen hahmojen esittelystä satuihin syventymiseen on esitelty. Kaiken kaikkiaan Huiskeen opettajan opas on huikean hauska ja varmasti elämyksellinen materiaali, jonka hyödyntämistä esiopetuksessa voin suositella. Huisketta tarkastelemalla minulle ainakin tuli jo se fiilis, että pääsisipä tätä materiaalia hyödyntämään käytännössä. Lasten kirjan tehtäväosiota en koe kovin tarpeelliseksi, sillä asioita voi oppia niin monin erilaisin tavoin, kuin pulpetissa istumalla ja kynätehtäviä tekemällä. Toki lastenkin kirjan tehtävistä osa on toiminnallisia ja hyviä. Opettajan tehtävä on suunnitella ja toteuttaa opetus parhaaksi katsomallaan tavalla. Opettajan omasta viitseliäisyydestä ja motivaatiosta on paljon kiinni!

Toivon, että Huisketta esiopetuksessaan käyttävät kommentoisivat ja kertoisivat käyttökokemuksiaan ja mielipiteitään! Myös muiden kommentit ovat erityisen tervetulleita. :)

+ Opettajan oppaassa on paljon erilaisia toimintamahdollisuuksia ja leikkejä.

+ Opettajan oppaassa on huomioitu se, että äidinkieltä voi todella opettaa leikkien.

+ Värikäs ja mukaansatempaava. Lapsia innostavat kuvat ja värit.

+ Ajankohtainen ja nykyaikainen, seuraa esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita.

+ Opettajan opasra on selkeä ja helppo käyttää värien mukaan.

+ Toimintamallit konkreettisia ja hyödyllisiä.

+ Eheyttäminen huomioitu.

+ Monipuolisia tehtäviä lasten kirjassa, jotka toteuttavat kielitaidon kämmenmallin osa-alueita.

- Jotkut tehtävät lasten kirjassa vaativat opettajan ohjeistusta, jotta ne pystyy aloittamaan ellei osaa lukea. Mallit voisi olla tehty selkeämmin, jotta omatoiminen työskentely onnistuisi.

- Lasten kirjan tehtävät eivät ohjaa tai innosta leikkiin, joka on esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa toiminnan päälähtökohtana.

- Lasten kirjan koulumaisuus.

http://www.lastenkeskus.fi/oppimateriaalit/esiopetus/huiske_esiopetus/

http://www.kirjakori.fi/kirjakori-2013/korit/esiopetus/huiske_-_esiopetus_opettajan_opas/

http://www.koulukori.fi/2013/korit/alku-_ja_esiopetus/huiske_materiaalipaketti/

Opin itse -kirjasarja

Opin itse -kirjasarja on takakantensa mukaan sanoen ollut johtava esikoulukirjojen sarja vuosien ajan. Kirjat on alunperin tehty jo vuonna 1961, joten kyseessä on melko vanha sarja. Uusia painoksia on kuitenkin tehty useita, ja käsiimme päätyi kirjan 30. painos vuodelta 2005.

"Leikki-ikäisille ja kouluaan aloitteleville lapsille suunniteltu sarja harjoittaa leikinomaisesti tehtävien avulla lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen edellyttämiä valmiuksia, käden taitoja ja ajattelukykyä." 

   

Millainen yleiskuva kirjasarjasta tulee?

Ensi näkemältä kirjasarja vaikuttaa hyvin yksipuoliselta, eikä välttämättä nykyisiä vaatimuksia täyttävältä: tehtävät ovat hyvin yksipuolisia, kuvitus on tylsähkö, eikä se tunnu herättävän mielenkiintoa tai innostavan leikkiin... "Eihän tämä harjoita juuri muuta kuin vähän kynän käyttöä!"

Pidemmän ja huolellisemman tarkastelun jälkeen kirja onkin yllättävän ajanmukainen vanhuudestaan huolimatta! Tehtävät on toteutettu niin, ettei lapselta vaadita luku- tai kirjoitustaitoa, ja hän pystyy tekemään niitä yksinään. Ensin tämä tuntui negatiiviselta piirteeltä, mutta kirjojen loppuun olikin liitetty sanallisia lisätehtäviä, joita voi ratkoa aikuisen avustuksella. Nämä tehtävät tekevät kirjoista jo huomattavasti monipuolisempia kuin aluksi näytti. Lisäksi kirjan takaosaan on kirjoitettu ylös eri tehtävätyyppien tavoitteita ja vinkkejä kasvattajalle.

Mitä kielen kehityksen taitoja kirjasarja kehittää?

Kaikkein eniten kirjasarja harjoittaa kynän käyttöä ja kirjoitussuuntien hahmottamista. Varsinaista kirjainten harjoittelua ei näytä olevan, joten kämmenmallista ei toteudu ollenkaan kirjoittamisen ja lukemisen taidot. Loppuosan keskustelutehtävät aikuisen kanssa sen sijaan harjoittavat puhumista ja puheen ymmärtämistä. Kämmenmallin sanasto ja rakenne jäävät myös melko vähäiseksi Opin itse -kirjojen tehtävissä.

Positiivisena yllätyksenä kirjoissa oli lisäksi se, että niissä oli paljon kuvien tulkintaa ja mielikuvituksen herättelyä tarinan kerronnan kautta. Varsinaiset kirjoitus- ja lukutaidon harjoitteet on siis jätetty suosiolla peruskoulun hoidettavaksi, mutta tarkoituksena näyttäisi olevan lapsien ajattelun ja hahmottamisen taitojen herättely.

Loppujen lopuksi kirjasarjan tehtävät jäävät melko yksipuolisiksi eikä ulkoasu näin aikuisen näkökulmasta ole kovin innostava, kirjasarja tukee kuitenkin vuorovaikutustaitoja ja kielellistä kehitystä olematta kuitenkaan liian "koulumainen". Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) antamista ohjeistuksista Opin itse -kirjoissa toteutuu ainakin kuuntelemisen ja puhumisen mahdollisuuden tarjoaminen lapsille, kuvien ja sanojen merkitysten pohtiminen ja tulkinta sekä tarkoituksenmukainen kynäotteen harjoittelu.



Plussat ja miinukset:
+ keskusteleminen, pohdintatehtävät aikuisen kanssa
+ harjoittaa ajattelun ja hahmottamisen taitoja
+ kynän käyttö taidot
+/- mahdollisuus työskennellä yksinään
- tehtävien yksipuolisuus
- ei johdattele leikkimäisyyteen
- vain puolet kämmenmallista huomioitu

Kuvat: 
https://kuvat.suomalainen.com/booksearch/productimages/95/13/03/9552_2.jpgx
https://kuvat.suomalainen.com/booksearch/productimages/95/13/04/0895_2.jpgx